Kuvia on nykyään enemmän ja enemmän. On uutiskuvia, mainoskuvia, taidekuvia, sarjakuvia, valokuvia, pilakuvia, opaskuvia, kuvituskuvia... lista on loputon. Kuva koskettaa tunteita, kuvan näkeminen voi olla esteettinen elämys tai kuva voi välittää erilaista tietoa. (Mediametkaa! 2006) Jos vain katson ympärilleni yksiössäni, näen Leonard Cohenin kiertuejulisteen, seinäkalenterin Pariisin mustavalkovalokuvilla, 10 sinisävyistä postikorttia Euroopan kaupungeista, 8 mustavalkokuvaa isovanhempieni kotoa 80-luvulta, kalenterini kannet on koottu valokuvista ja kansion kanessa aikakauslehtien kuvista koottu kollaasi. Ja vaikka mitä muuta.
Joten oma mediaympäristöni olisi todella köyhä ilman kuvia! Mediapaaston aikana kuvallisen median välttely oli ehdottomasti vaikeinta. Kuva kiinnittää huomion, olenhan itsekin laittanut blogiini kuvia; jos blogin avaa, näkee ainakin kuvat vaikka ei tekstiä viitsisikään lukea. Monesti voi myös artikkelien yhteydessä nähdä kuvia tekstillä "Kuvan henkilöt eivät liity tapahtumaan". Kuva erottaa radion televisiosta; nettitv-ohjelmien katsominen ilman ääntä oli lähes surkuhupaisaa! Jäipähän hyvin tilaa omalle mielikuvitukselle...
Kuvan ymmärtäminen ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys. Eikä kuva koskaan noinvaan synny tyhjästä; jokaisella kuvalla on tausta. Niin kuvan tekemiseen kuin kuvan tulkitsemiseen vaikuttaa se kulttuuri, jonka piirissä eletään. (Laitinen 2007)
Niin oudolta kuin se kuulostaakin, mielestäni mainos voi olla erittäin upea. Visuaalisesti onnistunut mainos on taidetta parhaimmillaan! Mainoksen pitää onnistua kertavilkaisulla, kiinnittää huomio, vaikuttaa, ilahduttaa. Laitinen kuitenkin korostaa, ettei pelkällä vilkaisulla voi havaita visuaalisuuden koko voimaa ja vaikutusta. Kuvan katsominen ei ole sama asia kuin kuvan ymmärtäminen.
Sivustolle Ads of the World on koottu mainosten parhaimmistoa, ja myönnän selanneeni läpi kaikki 817 sivullista kuvia. Ideallisesti ja visuaaliselta toteutukseltaan suurin osa aivan mahtavia. Varmasti myös mainosarvoltaan, olenpahan nyt sitten täysin aivopesty:D Ja vastamainokset vasta hauskoja ovatkin! Taiteilija Banksya ihailen myös; joskaan en tahtoisi hänen töitään oman taloni seinällä nähdä, ovat ne yksinkertaisessa oivaltavuudessaan ja viestinnässä aivan omaa luokkaansa.
Sen lisäksi että kuva kertoo enemmäin kuin tuhat sanaa, se mielestäni valehtelee vähintään yhtä monen sanan verran. Vaikka kuvaa ei olisi jälkikäteen käsitelty, on kuva silti sellainen kuin kuvaaja tai tietyn jutun yhteyteen kuvan liitänyt henkilö on tahtonut sen olevan. Kuva on rajattu, kuvakulma valittu huolella, henkilökuvan useista ruuduista on valittu juuri se ilme mikä parhaiten sopii, kuvakoko ja tarkennus ovat kohdallaan. Ja usein juuri nämä seikathan kuvasta upean tekevätkin! Ne vain saattavat vääristää totuutta enemmän kuin huomaammekaan. ..
Siksipä juuri mediakasvatuksella pyritään vaikuttamaan kuvan tulkintaan ja kuvanlukutaidon kehittymiseen. Kasvatuksella on tarkoitus lisätä katsojan tietoisuutta kuvien vaikutus- mahdollisuuksista ja kuvan eri ulottuvuuksista.Paras tapahan tietysti kuvanlukutaitoa on lisätä kuvia tutkimalla ja tekemällä. Mediametkaa! 2006) Tarjonta on valtava ja valinnanvaraa riittää!
Lähteet:
Niinistö & Ruhala: Mediametkaa! 2006
Sirkka Laitinen: Kuvaa ymmärtämään – visuaalisen mediatajun ja -taidon opettamisesta, teoksesta Näkökulmia mediakasvatukseen, toim. Kynäslahti, Kupiainen & Lehtonen 2007
Banksy: Banksy.co.uk
Rinne & Rönneberg: Ahdinkomatkat, vastamainosvoittaja 2008
Ads of the World: Adsoftheworld.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti